tiistai 30. joulukuuta 2014

KOIRAELÄMÄÄ





 Nyt on vihdoin saatu maisema sen verran kauniiksi, että kamera keikkuu olalla joka ulkoilulla. Nämä eivät siis taatusti ole ainoat talvikuvat vähään aikaan. On vaan niin kovin piristävää vaihtelua ulkoilla aurinkoisessa talvisäässä. Pulkkamäki vetää puoleensa päivittäin ja lainakoira vie reippailemaan vielä pimeän laskeuduttuakin. Pimeä ei ole ollenkaan niin pimeää edes täällä katuvalojen tavoittamattomissa kun on lunta maassa. Me like!

Lainakoira majailee herrasväen seurana viikonpäivät ja antaa terapiaa Kinnarkummun koirakaipuisille. Muistot Karvapallerosta nousevat pintaan ja koiraperhe-elämä tuntuu niin kovin kotoisalta jälleen. Silti on paras lykätä koirahaaveet tällä hetkellä syrjään ja elää vanhoilla muistoilla jonkin aikaa. Ainakin niin kauan, että työmatkustuskuviot taas selkenevät tai että lapset suuntaavat koulutielle. Tai niin pitkään kun kestetään ilman karvaista ystävää... Eikä muuten yhtään auttanut tähän ikävään, että telkkarissa näkyi juuri nöffi.

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

OHI ON




Pyjamajengi on hiihtänyt Kinnarkummussa koko juhlapyhät. Mikäs sen mukavampaa onkaan, kuin kuusen alta löytyneessä pehmoisessa puvussa nautiskella menemään. Lapsena joulu ei tuntunut joululta ilman lahjayöpukua ja ihan yhtä hyvältä uuteen pyjamaan kääriytyminen aattoillan päätteeksi tuntuu edelleenkin.

Tänään on kaapit tyhjennetty kaikista lopuista jouluherkuista ja siirrytty jälleen perussettiin. Huomenna vietetään tämän joululoman viimeistä koko perheen yhteistä lomapäivää. Kuten aina, loma tuntuu jälleen loppuvan kesken. Onneksi tulevat viikot ovat pyhiä täynnä, joten arkeen päästään laskeutumaan pienin askelin. Joulun loppuminen tuntuu yleensä hieman haikealta, sillä tuohan tuo vakiojuhlapyhä odotetun katkoksen pimeään talviaikaan. Kiireinen arki katkeaa väkisinkin ja edes kerran vuodessa on täysin sallittua hillua yöpuvussa ja villasukissa aamusta iltaan ja illasta aamuun. Tänä vuonna joulun loppumisesta aiheutuvaa haukeutta ei ole kuitenkaan tullut. Onkohan tämä seurausta erikoispitkästä joululomasta, liiallisesta suklaan syömisestä vaiko vain helpotuksesta päästä normaaliin marssijärjestykseen pikkuväen kanssa?

Katseita suunnataan jo kovaa kyytiä tulevaan vuoteen. Mitähän jännää siellä on edessä?

lauantai 27. joulukuuta 2014

JOULUA


Joulu.


Hieno syy nauttia.


Nauttia herkuista, hyvästä seurasta ja yhdessä olosta.


Nauttia kynttilänvalosta, kuusen tuoksusta ja kiireettömyydestä.


 Nauttia.

torstai 18. joulukuuta 2014

6







Täällä vietetään sairastupapäivää numero 2. Ehtihän päiväkodin tautikierre Kinnarkumpuunkin asti vielä ennen joulua. Onneksi saatiin tautitriosta se helpoin, pelkkä kuumeflunssa. Ja vielä pikaisesti ohi menevä, vain yhden kuumepäivän versio. Eilen oireillut Pikku-Rusina on jo tervehtynyt ja tämän päivän potilas on Rusinakaksikon vanhempi puolikas. Sen verran kolottaa jo lihaksia ja niveliä Elnallakin, että huomisen potilasarvonta on taidettu jo suorittaa... 

Tänään ei siis näperretä mitään, ei leivota eikä touhuta paljon muutakaan. Sen verran käytiin happihyppelyllä, että saatiin muutama kuva virkistävästä valoilmiöstä. Hieno pakkaskeli on löytänyt onneksi tänne Varsinais-Suomeenkin. Tämäkin olisi jo hieno joulukeli, eikä tänne välttämättä tarvita eilisellä työmatkalla vastassa ollutta lumipyryä ja märkää loskaa. Vaikkei toki näin joulun alla kaunista pakkaslumipeitettä voita mikään. 

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

7


Eilen pääsin yhden jouluisen lempipuuhani kimppuun. Paketointiverstas aloitti toimintansa, sillä tänään sain lahjoa ensimmäiset joulupaketit Keski-Suomen ihanille ystäville.


Paketointimateriaalien väri ei ehkä yllätä ketään. Tutut mustavalkoiset ja luonnonläheiset materiaalit tarttuivat jälleen tänäkin vuonna käteen, mutta minua ei edelleenkään kyllästytä. Vuosi vuodelta kaupoista löytyy itse asiassa enemmän ja enemmän juuri mulle suunnattuja lahjapapereita, pakkausnaruja, teippejä ja kaikkea muuta kivaa. Tuskin siis olen yksin tämän mieltymykseni kanssa. 


Liekö paketointi-into saanut kimmoketta aikoinaan urheiluseuran varainkeruutavasta, jossa kävimme pitämässä paketointipalvelua paikallisen marketin kassoilla pientä paketointipalkkaa vastaan. Sinne sitten kaikki tutut tulivat mitä erikoisempien ostosten kanssa paketointia ostamaan. Siinä sai käyttää sekä mielikuvitusta että näppäriä sormia, jotta esimerkiksi jalkapallon tai banaanin sai kauniiseen pakettiin vain lahjapaperilla, teipillä ja lahjanauhalla.

tiistai 16. joulukuuta 2014

8


Oman myslin tekeminen on hauskaa, sillä siinä voi soveltaa ihan niin paljon kuin haluaa.


Voi lisätä ainesosia, joista itse tykkää.


Niiden suhteetkin voi ihan itse määrittää mieleisekseen, eikä lopputulos epäonnistu.


Kinnarkummun jouluinen mysli sisältää:

ruishiutaleita
tattarihiutaleita
mantelirouhetta
hasselpähkinärouhette
auringonkukan siemeniä
kurpitsan siemeniä
kanelia
fariinisokeria
kardemummaa
omenamehua
oliiviöljyä

Sekoitetaan ja paistetaan 150 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.

Itse lisäsin sokeria vain ihan ripauksen, sillä en pidä makeasta myslistä. Mutta kuten sanottu, omien mieltymysten mukaan! :)


Tällainen joululahja saattaa odottaa erästäkin ystävää...

maanantai 15. joulukuuta 2014

9

 

Hetkinen, osasinko laskea oikein? Alle kymmenen yötä enää. Sehän ei ole juuri mitään.


Tänään saatiin ihanaa kummitätiseuraa Kinnarkumpuun joulufiilistelyjä jakamaan. Mikäs siis parempi syy herkutella jouluisella luumurahkalla.


Luumurahka on kuulunut tämän väen jouluperinteisiin jo useana vuonna. Alunperin Mymmelin taikomana ja viimeiset vuodet omaa luumumarmeladia hyödyntäen. Namia, vaikka itse sanonkin!


Resepti on hyvin, hyvin yksinkertainen.

Rahkaa 500g, kermaa n. 1 - 1,5dl vaahdotettuna ja luumumarmeladia maun mukaan. Jos pitää makeasta, voi lisätä ripauksen vaniljasokeria, mutta marmeladin ollessa makeaa, ei sokeriakaan välttämättä tarvita. Sekoitetaan kaikki osaset yhteen, koristellaan kanelijauheella tai piparinmuruilla ja ei kun nauttimaan. 


Mutta tämän rahkan "se" juttu on kyllä mun mielestä marmeladi. Jo aiemmassa postauksessa ehdin omaa lempimarmeladiani hehkuttaa kiinnostusta herättävästi ja nyt on korkea aika vastata reseptistä kiinnostuneille. Alkuperäinen resepti on Villa Ainala Cousinen, mutta olen muokannut sitä omanlaisekseni. Tässä se siis on:

1kg luumuja
500g hillosokeria
0,5dl madeiraa
5-6 kanelitankoa
noin 5 tähtianista
1/3tl jauhettua inkivääriä
ripaus jauhettua pomeranssia

Luumuista poistetaan ensin kivet. Hedelmät, sokeri, madeira ja mausteet laitetaan kattilaan. Marmeladia keitetään hiljalleen parin tunnin ajan. Kanelitangot ja tähtianikset poistetaan ennen marmeladin soseuttamista sauvasekoittimella. Soseutuksen jälkeen marmeladi on valmista purkitettavaksi.

Maukkaita joulunaluspäiviä ystävät!

perjantai 12. joulukuuta 2014

12


Ollaan jo odotuksen puolivälissä, joten nyt on hyvä hetki keskittyä hetkeksi tulevaan joulukuusen koristeluun. Varastosta löytyi vanhoja ja väriltään kulahtaneita palloja, joilla ei tulisi olemaan käyttöarvoa sellaisenaan enää ainakaan tässä taloudessa. Heittääkö roskiin, tarjotako kirpparilla jollekin vai kenties ehostaa ne uudelleen käyttökuntoisiksi?


Spraymaali on huippukamaa juuri tällaisiin puuhiin. Mikään ei ole helpompaa kuin uuden värin ruiskuttaminen vanhoihin joulupalloihin.


Tai no, ei se ihan helppoa sittenkään ollut, sillä esivalmistelujen puutteessa kunnollinen kuivatusteline puuttui ja maalia tuli suihkutettua kerralla liikaa, jolloin se lähti valumaan vetäen mukanaan vanhan kultaisen hohteen. Mutta näistä oppineena on homma jatkossa ihan helppoa!


Viikolla oli alettava valaista kotia sisältä, sillä ulkoa tulevasta valosta sai vain haaveilla. Kaiken sateen, myrskyn ja raskaiden pilvien vastapainoksi oli mieltä kohottavaa koristella kotia erilaisin jouluvaloin. 


Eihän sen tuunauksen tarvitse loppua pelkkään maalaukseen. Täysin yksilölliset koristeet saa, kun käyttää omaa mielikuvitustaan.


Kauan sitten ostamani pitsikoristeteipit pääsivät vihdoin oikeuksiinsa pallojen kylkiä koristamaan. Niin käteviä nuo erilaiset teipit!


Voilá!













torstai 11. joulukuuta 2014

13




Kaupoissa myydään monenlaisia joulukukkaistutuksia. Monet niistä ovat taidolla tehtyjä, sisältävät monia yksityiskohtia ja ovat näistä syistä melko hintavia. Yksinkertaisen ja edullisen joulukukan saa tehtyä ihan itsekin. Ei tarvitse kuin ostaa itse joulukukka, hyasintti, amaryllis tai jokin muu. Itse nappasin hyasintin mukaan ruokaostosten lomassa marketin kukkahyllyltä. Yleensä kotoa löytyy jokin ruukuksi sopiva, vaikka ihan lasinen säilykepurkki tms. Koristeita voi kehitellä vapaasti oman mielensä mukaan. Simppelistä tyylistä pitävänä tein myös istutuksestani hyvin yksinkertaisen. Keräsin metsäretkeltä mukaan pienen palasen sammalta ja muutaman jäkälän ja asettelin ne kukkasipulin päälle ruukkuun. Valmista tuli! Omaa mielikuvitusta käyttämällä ruukkua voisi koristella monenlaisin nauhoin, helmin, tonttukoristein, spraymaalein ja -hilein ja millä ikinä itse haluaa. Mutta niin kuin sanottu, ihan yksinkertainenkin on usein kaunista.



keskiviikko 10. joulukuuta 2014

14





Tee-se-itse joulukranssi on kuulunut allekirjoittaneen jouluperinteisiin jo vuosikymmenen ellei kaksikin. Tärkeä osa kranssin valmistusta on materiaalien kerääminen samalla raittiista ulkoilmasta nauttien. Rusinakaksikon kiipeillessä puun rungoilla tai leikkiessä kuusen oksien alla kotia on hyvää aikaa keskittyä varpujen kimpussa kumartelemiseen. Eiliseltä retkeltä mukana kotiin kulkeutui pikkujoulukuusi ja kimppu mustikan- ja puolukanvarpuja. 

Kranssin teko on yksinkertaista: ottaa pienen kimpun, sito sen narulla, ottaa toisen kimpun ja sitoo sen taas kiinni ensimmäiseen. Sitä sitten vaan jatkaa niin kauan kunnes kranssin koko itseä miellyttää. Ainoa tärkeä asia huomioitavaksi on, että kiinnittää koko ajan kranssia sitoessa huomiota varsien ja sidontalangan piilottamiseen. Jälkeenpäin niiden kätkeminen voi olla hankalaa, joten kannattaa jo aluksi päättää mikä on etu- ja mikä takapuoli.

Kaupoissa myydään jos jonkinlaisia valokransseja ja -koristeita. Niistä valaistuneena päätin kokeilla joulukranssin valokoristelua. Oikeastaan ihan tunnelmallinen koristehan siitä tulikin. :)