Kuvakollaasi nro 2 taannoiselta Tanskan reissulta. Ristiin rastiin maata ajellessa heräsi Elnalle monia muistoja omista lapsuuden automatkoista perheen kanssa. Silloin oli tapana ajella ystävien luo Keski-Eurooppaan, joten kiometrejä ja muuttuvia maisemia vilisi lapsen silmissä useiden päivien ajan. Pitkistä reissuista huolimatta jäi Elnalle automatkailusta aina hyvät muistot ja toiveissa on samanlaisten kokemusten antaminen myös seuraavalle sukupolvelle. Omia lapsuuden matkoja väritti yksi erityispiirre, joka juontaa juurensa maalaismaisemissa kasvaneeseen sukuun ja erityisesti Elnan rakkaaseen isään, Ukkiin. Jokaiseen reissuun kuului erilaisten peltojen, kasvien, kylvö- tai korjuuajankohtien sun muiden maaviljyyn liittyvien asioiden bongaaminen ja päivittely. Eikä ollut matka eikä mikään, ellei jossain vaiheessa pysähdytty jonkun pellon reunaan paikallisia maanviljelijöitä jututtamaan. Silloin asia saattoi nuorta neitoa vähän ärsyttääkin, mutta niin vaan tuli taannoin todistettua, ettei omena kauas ole puusta pudonnut. Takapenkin jengi ja kuski saivat tuon tuosta kuulla maanviljelijän tyttären tietokeskuksen selostusta - tai ainakin ihmettelyä ja ihailua, kuinka kauniilta tanskalainen maaseutu kevätauringossa näyttikään.
Palanen Elnasta jäi sille tielle. Haave hieman pidemmästä ekskursiosta Tanskaan elää vahvana ja löytyihän sieltä jo pientä pintaremonttia kaipaava talokin. ;)
Iloista vappua!!!