Retkillä

Parin päivän irtiotto rempasta teki hyvää. Perjantaina tallattiin Tammisaaren katuja sateen ja auringon kilpaillessa taivaan vallasta. Kierreltiin lasten mielestä kyllästymiseen asti vanhan kaupungin katuja ja ihmeteltiin talojen värejä. Jotenkin on tainnut tuo maaliasia jäädä päälle... 

Toinen retki suunnattiin saaristoon piknikeväät repussa ja Karvapallero takakontissa. Jo vaan saikin vanha herra huomiota osakseen, kun lähes jokainen ohikulkija ystävämme ulkomuotoa kommentoi. Parhaimmillaan koira aiheutti kahvilan naapuripöydän teinien keskuudessa joukkogooglettamisen, jossa etsittiin kilpaa tietoja isoista koiraroduista. Vanhemmille parasta päivässä olivat rauhallinen oleilu ja isoäidin kahvilan kakkutarjonta. Pikkuväeltä samaa kysyttäessä mieleen painuvin kokemus oli lossiajelu.

Nyt ollaankin taas kiinni rempassa, kun Mies on purkanut saunan ulkoseinää ja Elna maalannut koristelistoja. Huomenna seinä uusitaan ja sitten kiinnitetään vieä koristelistat. Josko sen jälkeen ehdittäis jo mökillekin asti...

Äiti on iloinen

Ruokapöydällä tuoksuu valkosipuliyrtti. Se vasta on hauska kasvi! Ehdottomasti tämän kokin suosikkiyrtti. Elnalla onkin tapana napata yksi lehti mukaan joka kerta kun kantaa muutakin satoa hyötytarhasta keittiöön. Ja nyt sitä satoa saakin kantaa. Retiisit on jo syöty loppuun. Tomaatit alkavat vihdoin kypsyä ihan joukolla, kesäkurpitsat kasvavat jättiläisiksi ja kasvihuonekurkkujakin on jo muutama ehditty maistella. Marjat saavat väriä pensaissa ja pinaatit tuottavat lehtiä lettuja varten. Niin hauskaa, että pistää joka kerta ihan hymyilyttämään!

Täällä oli muuten maalausprojektin aikana myös toinenkin projekti. Se saatiin kunnialla ja varsin nopeasti päätökseen erinomaisin arvosanoin. Niin sai Liberot siirtyä syrjään kun Pikku-Rusina kuivaksi oppi! 

Heijastus

Jaa missä tämä herrasväki on lomaillut, kun ei kuulu mitään? Siellä kiikkumassa ja keikkumassa telineillä, tikkailla ja nostimessa. Joka päivä, aika lailla aamusta iltaan. Samalla on talkoiltu kolme päivää lautapoikana (ja -tyttönä) sirkelisahalla. Siellä ollaan oltu.

Ai tuliko valmista? Ei ihan vielä. Ikkunanpielet, jokunen pätkä räystäslautoja ja takaseinän pari kohtaa odottelevat edelleen uutta väritystä pintaansa. Koristelistojen maalaus on myöskin kesken. Lisähommaksi saatiin vielä saunaosan päätyseinän ulkopintojen uusiminen. Että hommaa kyllä riittää, ei huolta!

Siitä huolimatta tämä herrasväki aikoo viettää nyt pari oikeaa lomapäivää. Menopelin nokka käännetään 180 astetta pois Kinnarkummusta ja keksitään virkistystä niin mielille kuin hartiaväsymyksillekin!

Kuullaan taas! Ja vastailen siihen haasteeseen heti kun meno vähän rauhoittuu... ;)

Siellä sitä kiikutaan ja keikutaan

Lomailujen jälkeen on heittäydytty täysipäiväisiksi maalareiksi. Torstaista lähtien on paiskittu hommia niska limassa, mutta valmista ei ole tullut kuin osittain. Vuoron perään on kiikuttu nostimen korissa, telineillä ja tikkailla. Ei parane potea korkean paikan kammoa...

Mikään julkisivu ei ole edelleenkään valmis. Perjantaina mentiin jopa takapakkia, kun ehjää lautapintaa sahattiin poikki. Onneksi vain väliaikaisesti, sillä uusien koristelistojen aihiot ovat jo valmiina. Kunhan vain maalausosasto saa työnsä valmiiksi niin saadaan sitten taas seinätkin paikattua. Siihen asti toivotaan suosiollisia säitä.

Torvipuhelu - kukkuu!

 Pikku-Rusinalla on omalaatuinen harrastus. Hän puhelee syöksytorviin, joskus saattaa jopa laulaakin sinne. Kaikuu mukavasti ja sehän se pistää naurattamaan!

Elna tykkää yllättää läheisiään pienillä iloilla. Sama on tainnut tarttua jälkikasvuunkin. Niinpä tämä kolmikko päätti yllättää Miehen iltapalapiknikillä Turun linnan puistossa. Mukaan leivottiin herkkuja omasta puutarhasta: kesäkurpitsamuffinseja ja raparperitorttua. Yllätys onnistui ja yllätettävän lisäksi myös yllättäjillä oli hauskaa! 

Kaksi

Lomapäivä numero kaksi ja myös retkikohde kaksi. Kaksi energistä ensikertalaista. Myös kaksi blogissa ennen näkymätöntä henkilöä. Kaksi kertaa kivempaa kuin osasi edes odottaa. :)

 Erityismaininta hauskasta kahvilan nimestä von Guggelböö!

Liukumäki

Loma aloitettiin lomaillen! Kesälauantain vakio-ohjelman, toripullan, jälkeen tehtiin eka kesälomaretki. Sattui nimittäin hauskasti, sillä eräässä lähiseudun kylässä vietettiin lasten päivää. Niin pääsi Mieskin ompelupuuhiin, kun pojalleen keppihevosta askarteli. Parasta päivässä oli silti oikeat eläimet, kanat, lampaat, alpakat ja muut, joiden touhuja kaksikko tapitti ihastuksesta silmät loistaen.

No, jos ei Mieheltä saada vihreää valoa muun herrasväen kanalasuunnitelmille, niin voi pikkumies perustaa kanalan sitten myöhemmin. Sen verran ponnekkaasti nimittäin seuraava lause kajahti ilmoille eiliseen lounasaikaan, että eiköhän siinä yks kanalakin sivussa perusteta.

"Sitten KUN musta tulee tän paikan OIKEA ISÄNTÄ, niin voin kaivaa uuden lammen ja rakennan siihen viereen mökin ja sieltä mökin terassilta voi liukua liukumäkeä suoraan uimaan."

Kolmas kesä toden sanoo

Vihdoin on Elnan ja Rusinakaksikon odotus palkittu ja Mieskin on saatu mukaan lomajengiin. Seuraavien neljän viikon aikana me niin lomaillaan! Ja maalataan... Viikon kuluessa on Elna maalannut kuistia, raapinut kädet verillä vanhoja maaleja pois ja pessyt likaa seinistä. Tuloksena se, että ehkä noin 1/5 maalauksen esityöstä on tehtynä ja saturaatiopiste jo aikaa sitten saavutettuna. Niin että tästähän se riemu repee loman alkajaisiksi. ;) 

Monitoimimies saapuu alkuviikosta koristelistoja tekemään. Mies siitä intoutuneena jo suunnitteli päätyparvekkeen kunnostusprojektia samaan syssyyn. Juu ei kiitos. Josko tänä kesänä vietettäis ihan oikeeta lomaakin jopa enemmän kuin kolme päivää. Edelliset kaksi kesää on mennyt harakoille remontille. Kolmas kesä toden sanoo, tuleeko Kinnarkummussa eläminen verottamaan aina kesälomapäivät minimiin.