tiistai 31. heinäkuuta 2012

Sukupuolierot







Loma. Kyseisen sanan merkitys on totisesti muuttunut kuluneen reilun vuoden aikana. Tästä voitte varmaan arvata, ettei tämäkään loma ole varsinaisesti mitään lötköttelyä ollut...

Mutta kuten näkyy, kuisti on melkein valmis. Kaiteet ovat kesken ja laatoitus hoidetaan ehkä ens kesänä. Maalataan sitten kun ehditään. Maalaamisesta puheen ollen, salin seinämaalisävyn valinta ei olekaan ihan yksinkertaista. Ensimmäinen valinta oli aivan liian sininen, joten seuraavaksi koitetaan jotain ruskehtavampaan taittavaa harmaata. Sitä ennen on kuitenkin pari kiireellisempää juttua.

Tämän herrasväen kiinnostukset remontin suhteen menee melkolailla sukupuoliroolien mukaisesti. Siinä missä Elna haaveilee uudestä keittiöstä, miettii maalisävyjä, ravaa materiaalivalintojen perässä, kiertelee kirppareilla ja suunnittelee puutarhaa, keskittyy Mies järkevästi talon peruspilareihin. Voi siis sanoa, että Miehen ansiosta Kinnarkummussa hönkää maalämpö, putket ovat kunnossa ja talon perusjutut toimivat. Siksipä nytkin hoidetaan kiireellisemmät ennen maalisävyjen valintaa.

Tällä kertaa vuorossa on salaoja- ja sadevesiputkien uudistus. Pihaan on ilmestynyt miehen korkuinen vallihauta ja jälleen on istutukset möyritty täysin uuteen uskoon. Elna on pulassa, sillä siirrettäville kasveille on vaikea löytää uusia asuinsijoja. Ei siksi, etteikö lääniä olisi ihan riittävästi, vaan siksi, että niin moneen paikkaan on annettu remonttivaroitus tulevillekin vuosille. Ehkä on siis parasta tehdä väliaikaisia ratkaisuja ja unohtaa pitkän tähtäimen suunnitelmat.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Tre dagar







Ensimmäinen lomaviikko tuli ja sitten se jo meni. Touhotus on ollut sitä luokkaa, ettei koneen avaamista ole ehtinyt edes miettiä. Tapahtunut on. Kuistin portaat on muotitettu ja valettu. Kuisti on saanut kattorakenteet ja katto on pellitystä vaille valmis. Parhaillaan naulapyssy läiskyttää kuistin sisäkaton lautoja ja pylväiden koristelu on seuraavana jonossa.

Kuistin edistymisestä ei voi herrasväki kunniaa ottaa, ellei tavaroiden roudaamista tai monitoimimiehen muonitusta ja nostoapua lasketa. Sen sijaan salia on hinkattu, pihaa hoidettu. On hillottu ja mehustettu ja asioilla ravattu. Sairaslomatuuraustakin on harrastettu ja lopun aikaa autossa istuttu. Kinnarkummun herrasväki teki irtioton katastrofin keskeltä ja suuntasi nokat kohti mummilaa, mökkiä ja kummilaa. Rusinakaksikko vietti kolmen päivän elämysloman. Oli veneilyä, mökkeilyä, poniratsastusta, kanalahommia ja mönkijäajelua. Karvapallerolle näytti loma tulevan myös tarpeeseen. Sen verran rentoutuneelta näytti nelitassuinen uintireissun jälkeen mökin terassilla lötkötellessään. Ja olihan irtiotto vanhemmillekin mieluisa, kiitos ihanien ystävien!





tiistai 24. heinäkuuta 2012

Säilöntäkärpänen





Kinnarkummun kellari sai ensimmäiset kuluvan kauden marjaherkut säilöttäväkseen. Elna leikki kunnon emäntää ja kiehutteli mansikkamehut ja -hillot yhden lomapäivän ratoksi. Säilöntäkärpänen on taas valloillaan ja nyt sormet syyhyävätkin jo mustikkametsälle ja viinimarjapensaiden kimppuun.

Jokin aika sitten kirpparilta löytynyt kannin on saanut maalia pintaan ja löysi paikkansa purnukoiden kiikutusvälineenä keittiön ja kellarin välille. Vielä kun ehtisi sutaista itse kellariinkin vähän vaaleutta pintaan, sillä nykyisellään se on aika lailla synkkä ja kalsea. Maan alla vietettävän ajan vähyydestä johtuen sen ehostus ei ole ihan siellä to do -listan kärkipäässä ja luultavasti vielä kesän jos toisenkin marjasato varastoidaan hämyiseen kellarikoloon.


maanantai 16. heinäkuuta 2012

Kesäloma = vesisade







Jaahas. Yhteinen kesäloma alkoi tutuissa merkeissä, vesisateella. Tällä herrasväellä on sellainen karma säiden suhteen, että jokainen juhla, loma ym. muu säästä riippuvainen tilanne on takuuvarmaa vesisadetta. Joskus asia otti enemmänkin aivoon, mutta nykyisin tähän on jo totuttu.

Kaikesta sateesta huolimatta ollaan Kinnarkummussa iloisia, sillä sairasvuoteella on tapahtunut käänne parempaan. Suurin kivi vierähti sydämeltä.

Tänään on paiskittu hommia sadevesiviemäröinnin ja maantäyttötöiden parissa. Uuden kuistin portaikon valumuotin teko alkaa huomenna, joten sen pohja saatettiin viime hetkellä kuntoon. Kuraista oli, mutta mitäs siitä!

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Tilannekatsaus








Pieni välikatsaus hyötypuutarhaan. Tulihan niistä kasvihuonekurkuista jotain, vaikka taimivaihetta jouduttiinkin kertaamaan. Ensimmäiset kaksi kurkkua on maisteltu ja nyt odotellaan kuumeisesti lisäsatoa. Tomaatit eivät kypsy ja paprikat ovat ihan vaiheessa, mutta viiniköynnös sen sijaan näyttää eloisammalta kuin Elna olisi koskaan voinut kuvitellakaan! (Myönnetään tässä, ettei talvipeittely ollut ehkä kovinkaan kummoisesti hoidettu...) Kinnarkummun herrasväki kuuluu viinirypäleiden suurkuluttajiin, joten kypsymistä odotellaan kuin kuuta nousevaa. Rusinakaksikko tanssi jo inkkaritanssinkin nopeamman valmistumisaikataulun toivossa. Mut silti pitää vielä odottaa. Elnalle täysin uusi kasvatustuttavuus, lahjaksi saatu chili kukkii kukkimistaan, joten luvassa on kenties runsaskin sato. Kiitos Aniliinille lahjasta!

Alkukesällä rakennettu yrttipenkki on saanut väliaikaisesta kuivuudesta kärsineet makuaineet uuteen kukoistukseensa. Nyt vain askarruttaa yksi kysymys: Tuliko penkki sijoitettua liian kauas keittiöstä? 

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Tummat pilvet







Harmaan viikon jälkeen on ihana tepastella ilta-auringossa vanhan herran kanssa. Kuluneen viikon aikana on sadepilvien lisäksi toisenlaisetkin tummat pilvet varjostaneet kinnarkumpulaisten elämää. Nyt keskitetään kaikki toiveet huomiselle ja toivotaan parempia uutisia sairasvuoteelta. Voimia Ukki! 

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Joskus ehkä kenties mahdollisesti





No eihän me kaikista suunnitelmista huolimatta sitten päästykään antiikkimarkkinoille. Eikä edes kirppikselle. Elnaa asia ketuttaa, mutta Mies sen sijaan ahkeroi jälleen salin katon kimpussa. Hän on selkeästi päättänyt, että väistämättömän välttely saa riittää. Niinpä hän taisteli tovin jos toisenkin tikkailla heiluen. Vielä kun saisi rouvansakin samaan tekemisen moodiin... Tänään ei ollut se päivä.

Yläkerta elelee tällä hetkellä täyttä hiljaiseloa ja Elnan ajatuksissa se on hautautunut sinne kaiken muun alle. Eilen illalla käytiin puhdistamassa pölyjä ajatusten yläkertaosiosta ja fiilisteltiin joskus ehkä kenties mahdollisesti valmistuvaa talon osaa. Joku uskalias on  kysellyt valmistumisaikataulusta. Tämä herrasväki ei uskalla sitä spekulointia edes aloittaa, sillä se menisi kuitenkin pieleen. Joskus ehkä kenties mahdollisesti riittää.

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Stay cool and think positive






Tämä päivä on ollut mitä mainioin! Elna on ollut jo ihan lomafiiliksissä, vaikka tosiasiassa koko herrasväen yhteisen loman alkuun on vielä viikko. Tänään on nukuttu pitkään, kierretty koko nelikon voimin sisustuskaupoissa, vietetty yhteistä laatuaikaa ja nautittu kesän lämmöstä, tuoksuista ja makoisten ahomansikoiden mausta.


Sisustuskierrokselta tarttui mukaan myös kuvan puuhylly, tai oikeammin kaksi samanlaista. Tuollaisenaan ne eivät ole ihan sitä, mitä Elna on viimeiset viikot mielessään pyöritellyt, mutta tuunaamallahan kaikesta saa haluamansa. Eikös vaan? Nuo puunupit saa lähteä, tilalle metalliset. Maalia pintaan, laatikot kenties uusiokäyttöön toisaalle ja avot, siinähän ne lastenhuoneen seinäkoristeet ovatkin juuri sellaisina kuin eukko on mielessään suunnitellut!


Jotta kiva jatkuisi mahdollisimman pitkään, on herrasväen suunnitelmissa sisustusjuttuja myös huomiselle. Silloin suunnataan antiikkimarkkinoille Billnäsin ruukkiin. Samalla on pakko pistäytyä myös Rakennusapteekissa valaisimia ja vetimiä hipelöimässä. Kunpa vaan Rusinakaksikon yhteistyökyky kantaisi huomisenkin...


Nyt on annettava Miehelle kymmenen pistettä ja papukaijamerkki urhollisuudesta ja ahkeruudesta! Hän suoritti työn, jota molemmat ovat vältelleet kuin ruttoa viimeiset viikot (oikeasti kuukaudet...). Salin katto saattaa sittenkin valmistua maalattavaksi vielä tämän vuoden aikana! Tuuletuksia!!

torstai 5. heinäkuuta 2012

Ukillakin on






Kuluneen viikon aikana on Kinnarkummun ympäristössä nähty kone jos toinenkin ja pikkuisäntä elää unelmaansa. Alkuviikolla sahattiin sirkelisahalla ja tänään on tehty paalihommia. Entuudestaan suuresta idolista, Ukista, on tullut viikon myötä pojalle melkein puolijumala, sillä Ukkihan on se, joka tämän onnen on järjestänyt. Nyt fanitus on jo niin pitkällä, että vaatteet valitaan sen mukaan, mitä Ukkikin käyttää. Tässä keskustelu tiistaiaamulta:

Rusina: Minä glillaan.
Elna: Sehän onkin kiva!
R: Äiti, haluan kauluspaidan.
E: Mihin sinä kauluspaitaa tarvitset?
R: Talviin kauluspaidan kun glillaan. Ukillakin on aina kauluspaita kun ukki glillaa.