Kuten aiemmassa postauksessa mainitsin, oli Kööpenhaminan eläintarha Rusinakaksikolle mieleenpainuva elämys. (postauksen löydät täältä) Kotiin tuliaisiksi hankitut postikortit saatiin viimein edellisiltana kaksikon huoneen seiniä koristamaan. Samalla hoitui yksi to do -listan kuukausia tekemättä ollut homma, nimittäin Tukholman tuliaisen seinälle ripustaminen. Kyseinen eläinaakkostaulu on seissyt lattialla seinään nojaillen jo, hups, marraskuusta asti. Se oli sellainen pakko-ostos, sillä jos N-kirjaimen kohdalle on valittu kaikista eläinlajeista ja roduista juuri newfoundlandilainen, ei kyseiselle julisteelle ole parempaa paikkaa kuin Kinnarkumpu!
On piristävää saada pikku hiljaa kotia kodikkaammaksi. Vaikka eihän pari taulua vielä paljoa ole, tekivät ne kuitenkin lasten kammarista taas huomattavatsi viihtyisämmän. Herrasväen ajatus turhien ja väliaikaisten sisustusratkaisujen välttämisestä on pitänyt erittäin hyvin, eikä turhia tuvan täydennyksiä ole hankittu. Vasta kun jokin esine, huonekalu, kuosi tms. on todella kolahtanut takaraivoon, eikä ole sieltä poistunut, on kyseinen asia kotiin kannettu. Tässä tavassa on vain yksi mutta: hitaus. Koti tulee olemaan keskeneräinen vielä pitkälle tulevaisuuteen. Suurimman osan ajasta voi asian kanssa olla ihan sinut, mutta ajoittain tulee vastaan päiviä, jolloin tekisi mieli hankkia kaikki juuri nyt heti tällä hetkellä... Onneksi jo resurssitkin katkaisevat tältä ajatukselta siivet heti nousukiidon aikana. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti