Omenat on hyviä. Vielä parempia ovat oman puutarhan omenat. Niitä on kivaa kerätä puista ja rouskutella jo matkalla sisälle. Ne on oiva välipala ja terveellinen korvike muille herkuille. Vaan yksi ongelma niissä on: niiden rontteja tuppaa löytymään sieltä ja täältä, sohvatyynyjen välistä, lattialta, lelulaatikosta ja jopa vessasta... Pikku-Rusina on hedelmien ja marjojen suurkuluttaja. Tuon tuosta pirpana kulkee omena kädessä ja toinen suussa. Vaan roskiksen olemassaoloa ei muista aina tyttöpieni ja niinpä niitä puoliksi syötyjä omppuja keräillään sitten pitkin huushollia. Mutta eihän sitä voi oikeastaan muuta kuin hymyillä. Varsinkaan, kun tyttö tuon tuosta tulee, äänitehosteiden kera moiskauttaa pusun poskelle ja kuiskaa korvaan: "Lakastan sua."
Voi Pikku Rusinaa. Iski heti kauhea ikävä!
VastaaPoista