Tässä taloudessa surrutellaan ahkerasti erilaisia sekoituksia vatsojen täytteeksi. Niin isommat kuin pienemmätkin asukit aloittavat aamujaan mielellään marjojen, hedelmien ja tykötarpeiden soseutuksella. Ja miksikäs ei, sillä Pikku-Rusinaa lainatakseni: "Se on niin helkullista!"
Aamut ovat alkaneet olla jo mukavan kirpsakoita. Syksy on selvästi saapunut ja nautin siitä. Usvaisista aamuista, kosteasta nurmikosta sanomalehden hakureissulla, putoavista lehdistä ja kärpässienistä lenkkipoluilla. On ihanaa kietoutua lämpöiseen villatakkiin töihin lähtiessä. Tai istua pipo päässä katselemassa tähtitaivasta illan hämärtyessä. Kuuman kesän jälkeen on virkistävää retkeillä raikkaassa metsässä Rusinakaksikon kanssa marjoja ja sieniä keräillen.
Usein kesän jälkeen arkeen palattaessa iskee pienimuotoinen matalasuhdanne. Aikataulut, velvollisuudet ja muut paineet palaavat ja lomafiilis haihtuu yllättävänkin nopeasti. Kun tähän lisätään vielä elämänmuutoksia, saa syksy itselleen aivan todellisesta luonteestaan poikkeavan ja selvästi ansaitsemaansa synkemmän maineen. Kaikesta huolimatta syksy on kovasti kaunista aikaa ja Kinnarkummussa onkin päätetty nauttia siitä täysin rinnoin. Sitä vahvistamaan haluan pitää mielessä viisaan ajatuksen, jonka kuulin tänä iltana eräässä dokumentissa sanottavan. Dokumentin aihe oli hyvin paljon vakavampi, eivätkä omat pohdintani ole mitenkään verrattavissa siihen, mutta sama sanoma sopii silti molempiin tapauksiin ja meille jokaiselle.
"Älkää antako päivienne kulua huomaamattanne."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti