Hitaasti hyvää tulee?

Jaa mitäs mahdoinkaan uumoilla etukäteen tuosta remppatavaraostosjutusta? Niihän siinä sitten kävi, että kaikki ennustukset kävivät toteen ja ipanat järjestivät melkoisen lisähaasteen muutenkin kimurantille päätöksenteolle... Pikantin lisämausteen niihin normaaleihin juoksemisiin ym. antoi edellisen yön nukkumattomuus. Neitokainen ei nimittäin nukkunutkaan kauneusuniaan, vaan päätti touhuta viisi tuntia(!) keskellä yötä. Pikkasen saattoi väsyttää, mut sisseinä tehtiin koko kierros ja saatiin hankinta-asiat selville. Onneksi oli se pohjatyö. Vaikka todellisuudessa se ei kyllä riittänyt ja päätöksenteko jäi melkolailla paikan päällä tehtäväksi.

 

Tuntuu, ettei Kinnarkummussa ole muuta kuin ikuisuusprojekteja. Ja siis totta puhuen, onhan tämä koko yhtälö yks ikuisuusprojekti, sillä pientä (ja suurempaakin) pikku näpertämistä riittää ihan varmasti aina. Sillä ajatuksella toki koko projektiin alun perin lähdettiinkin ja sehän se on koko jutun idea. Siitä huolimatta on Elnan joskus vaikea hyväksyä kaikkea keskeneräisyyttä. Joskus olisi vain kiva istua ja nauttia aikaansaannoksista ilman pirua olalla, joka kuiskii korvaan listaa tekemättömistä asioista. Sitä hetkeä on nyt pedattu tilanteeseen, jossa koko alakerta ja talon ulkopuoli olisi saatu valmiiksi. Silloin puhallettaisiin peli poikki, istuttaisiin kuistilla keinutuolissa ja kuunneltaisiin heinäsirkkojen siritystä illan hämärtyessä. Kovasti toivotaan, että kyseinen hetki koittaisi ensi syksynä, mut aikatauluilla on tapana venähtää... ;)

 

Hei lattialaatoitukset on kura-altaan ympärystä lukuunottamatta valmiina! Sähkäri saapuu keskiviikkona ja sen jälkeen päästään katon paneloinnin ja maalauksen kimppuun. Lisäksi Mies ahkeroi viikonloppuna sitä yhtä ikuisuusprojektia tuolla yläkerrassa ja nyt on seinät levytetty. Ei olekaan kestänyt kuin about koko vuoden, kun koko ajan on ollut jotain muuta tähdellisempää tai on tarvittu putkimiehiä tai sähkömiestä tai jotain muuta ennen kuin homma on voinut jatkua. Mut nyt olisi siis jälleen herrasväen lempipuuha edessä. Siis kittaamaan ja hiomaan.

Kilpajuoksu

Lyhyt, mutta sitäkin kauniimpi valon pilkahdus aamulla juuri kun Elna ja Karvakaveri ehtivät aamukävelylle. Niitä parhaita hetkiä juuri nämä!

 

Laatoitus jatkuu, mutta loppu häämöttää jo. Kohta koko kodinhoitohuoneenkin lattia on valmis ja päästään seuraavaan vaiheeseen. Uuteen vaiheeseen siirtyminen asettaa herrasväelle muutaman kiperän valintatehtävän tulevalle viikonlopulle. On nimittäin päätettävä saunan ja kylpyhuoneen ovet, koirasuihkun ylle suunniteltu pyyhekuivain, suihkut ja hana sekä valaisimet koko kylppäri-kodinhoitohuone-sauna-osastolle. Eilinen ilta istuttiin jo netin äärellä ja luultavasti tänä iltana kulutetaan samoja tuoleja. Valmiiksi suunniteltu on puoliksi tehty, joten Elna aikoo todella panostaa suunnittelupuoleen etukäteen. On turha olettaa Rusinakaksikon kovin pitkään jaksavan odottaa vanhempien pohtiessa vaihtoehtoja. Ennen pitkää jompikumpi keksii juoksukilpailun hyllyjen välissä, näyttelyständeille kiipeämisen, tavaroiden uudelleen järjestelyn tai jonkun uuden yllärin vanhempien, myyjän ja muiden asiakkaiden iloksi. "Teidän lapsennehan ovatkin kovin reippaita..." tai "Onpas pienessä tytössä vauhtia..." tai "Hänhän onkin touhukas kaveri" on niitä yleisimpiä kommentteja kanssa-asiakkailta. Juu-u... Pahoittelut muille remppaostoksille huomenna aikoville jo etukäteen!  

 

Ja onhan Elnalla suunnittelun taka-ajatuksena myös pieni toive: jospa ehtisi piipahtaa edes pienen kierroksen kirppiksellä. Viime kerrasta on aikaa, joten ties mitä ihanuuksia lähikirppiksille on saapunut juuri Kinnarkumpuun pääsemistä odottamaan. ;)

Jotakin parempaa jossakin?



 

Kinnarkummun herrasväen viikot sujahtavat ohi melkein huomaamatta. Elnan kiireet ja Miehen kiireet ja remonttikiireet ovat yhteensä iso kiire. Niin paljon kuin meilläkin puhutaan rauhoittumisesta, kiireettömästä touhuilusta ja itsestämme huolehtimisesta, niin missä se oikeesti on? Päivät juostaan työ- ja opiskeluasioissa, iltaisin yritetään hillitä kasaantuvaa pyykkivuorta, kaatuvia tiskipinoja ja kerääntyviä pölykarvapalloja, opiskelun ja remontoinnin sivussa tietenkin. Päivien lyhentyessä huomaa, että untakin tarvitsisi enemmän kuin kesäaikaan. Siispä missä on aika urheilulle, käsitöille, kalusteiden tuunaukselle ja muille rentouttaville ja mieltä virkistäville harrastuksille? Saati sitten ihan vain oleilulle, rentoutumiselle ja tästä hetkestä nauttimiselle?

 

Täällä eletään sitkun-elämää. Onko tuttua? Sitkun remontti on valmis. Sitkun lapset ovat isompia. Sitkun töissä on vähemmän kiirettä. Sitkun tentit on ohi. Sitkun on viikonloppu. Sitkun on sitä ja tätä. Aina voi elätellä toiveita jostakin paremmasta, mutta useimmiten olisi parasta keskittyä juuri tähän hetkeen, tähän päivään, viikkoon tai vuoteen. Harvalla varmaan elämä muuttuu yhtäkkiä täysin seesteiseksi ja huolettomaksi ja pysyy sit sellaisena seuraavat kymmenen vuotta. Luultavammin elämässä tulee jatkuvasti eteen uusia juttuja, jotka ajavat myös elämään sitkun-elämää. Ja jos ei muista ollenkaan nauttia tästä hetkestä ja siitä mitä jo on, voi joku päivä huomata olevansa tiensä päässä ilman, että olisi ehtinyt nauttia elämästä.

 

Tässä asiassa on herrasväellä, ja varsinkin Elnalla, vielä paljon opittavaa. Oppimishalu on voimakas, vaikka puitteet ovatkin välillä hieman haasteelliset. ;) Tänään ei odotella uutta suihkua, vaan ihastellaan kaunista lattialaattaa. Ei välitetä hiekasta ja karvatukoista lattioilla, ei ahdistuta pesemättömistä pyykeistä eikä kiinnittämättömistä listoista. Tänään rentoudutaan ja nautitaan parhaan tv-viihteen parissa. Greytä boksilta, nyt!

Tilannekatsaus

 

Kylppäriosaston seinät on laatoitettu ja saumattukin, vaikkei kuvissa sitä vielä näykään. Suuria odotuksia harteillaan kantava kura-allas on paikoillaan ja kaipaa vain vierelleen mustaa pintaa. Katto- ja saunapaneelitarjonta on kartoitettu. Tilaus tehdään huomenna. Myös väliovet ovat tilauslistalla, kunhan osataan päättää kodinhoitohuoneen ja suihkun välinen ovi. Hanat on valitsematta, deadline viikonloppuna. Huomenna alkaa lattialaatoitus. Sähkäri saapuu paikalle mahdollisesti loppuviikolla. Siihen mennessä on siis päätettävä myös valaistuksesta.

 

Että tällaista tällä viikolla!

Isille

 

 

 

Hidas aamu, pitkä aamupala.

Metsäretki, kuralätäköt.

Ruokaa, kakkua, leikkiä, haleja ja pusuja.

Koko perhe. Koko päivän. Yhdessä.

Ihana Isänpäivä!

 

Hoidossa tehdyn kortin takana oli Rusinan mietteitä isästä:

 

Isäni on mustatukkainen.

Isäni on musta ylpeä.

Isällä on töihin meno vaatteita.

 

 



Maanantai

 

 

Kinnarkummun eilinen päivä:

Aamutoimien lomassa kuului yllättäen poran ääntä kellarista ja samalla kirkastui Elnan uninen nuppi. Niinpä, maanantaiksi oli sovittu putkimiesten tulo kylppäriosaston vesiä kytkemään. Normaalin pukemisrumban keskellä ehti Elna sen enempää ajattelematta antaa luvan vesien katkaisemiselle. Eipä vaan tullut mieleen, että Karvapallero kaipaisi vettä juodakseen ja laatoittaja laastin tekemiseen.

 

Ja kas, päivän valjettua paljastui viikonlopun juhlahumussa salkoon unohtunut viiri. Siellä se killui lipputankoon liimaantuneena ja tietysti litimärkänä, sillä yllättäen taivaalta tippui  jälleen jokunen tippa vettä pihaa kaunistamaan.

 

Yritä siinä sitten töitä tehdä, kun katosta kuuluu keskittymistä häiritsevä rapina. Siellä taas yksi Miehen "ystävä" kaiveli puruja ja pyrki vierailulle. Tämän emännän mielestä nämä kutsumattomat vieraat ovat ehkä maaseudun inhottavinta antia, joten se rapina katossa haittasi hieman keskittymistä.

 

Lasten kanssa ostoksilla käyminen ei aina suju ihan suunnitelmien mukaan. Joskus saattaa esiintyä pientä tottelemattomuutta, äänekästä vastarintaa, riiviömäistä huliganismia, yli-innokasta avuliaisuutta tai kaikkien edellä mainittujen sekoitusta. Voitte siis kuvitella, miten eilinen remonttitarvikeostosreissu eteni. Joo, juuri niin. Ja lopputulos oli, ettei sitä ostoslistan kärjessä ollutta antiikkilaastia sitten ensimmäisestä kaupasta löytynytkään.
 

Miehen töistä saapumisen jälkeiselle ilta-ajalle olikin ehtinyt kertyä jos jonkinlaista pikku puuhaa. Se vaan, että kun siippa saapuu 15-tuntiseksi venyneen työpäivän päätteeksi iltakympiltä kotiin, on turha kuvitella remppahommien nostattavan mitään ilontuuletuksia. Niinpä Elna punnersi miestä kotiin odotellessaan, pimeässä vesisateessa ja viimassa, laattoja ja laastisäkkejä varastolta sisälle lämpiämään lapsiparkojen leikkiessä legoilla puolipimeässä autossa. 

 

Lasten nukahdettua ja perhearjen perusaskareiden jälkeen oli viimein aikaa tarttua tenttikirjaan. Jos ei muuta, niin hyvää unilääkettä se ainakin tarjosi... ;)

 

 

 

 

Tomi Traktori

Näissä merkeissä tämä viikonloppu. Hulinaa riitti ja hauskaa oli!