Sadetta ainakin piisaa... ;)
Keskittyminen herpaantuu. Ajatus lähtee harhailemaan ja ihan kohta se jo liitelee sinne tänne. Mitään ei ole tehtävissä, vaikka vielä ei aivan olisi sen aika. Vielä pitäisi malttaa keskittyä olennaiseen, hoitaa projektin viime silaus kuntoon ja hallita mielensä. Mutta mitä tehdä, kun se on jo saavuttanut, vallannut mielen, eikä pakoon oikein enää pääse...
Joulu hiipii Elnan ajatuksiin joka vuosi aikaisemmin. Ennen puskettiin tukka putkella tuulta päin aina viime metreille asti, hoidettiin jouluostokset viimeisten joukossa hampaita kiristellen. Ei polteltu kynttilöitä, ei ripustettu jouluvaloja, ei maisteltu glögiä kun vasta aatonaattona ehkä. Vaan nyt on sisäinen jouluihminen löytynyt tästäkin väestä. Eikä pelkästään Elnasta, sillä on Mieskin jo joulua miettinyt. Tosin ehkä hieman eri intensiteetillä kuin vaimonsa, mutta kuitenkin.
Ensimmäinen joulukuusen katsastusreissu suoritettiin jo jokunen viikko sitten. Jouluohjelmaa on suunniteltu ja lahjojakin jo mietitty. Elnan sormet syyhyävät sesonkiaskartelujen kimppuun ja mielessä on jos jonkinmoista käsityötä, reseptiä ja koristetta. Koskaan ei ole joulukortit käväisseetkään mielessä ennen itsenäisyyspäivää. Ei ennen kuin tänä vuonna. Nyt niidenkin toteutus on jo käynnistymässä hiljalleen. Marraskuun alussa!
Koita tässä nyt sitten korjata kieliasua tai väsätä jotain muuta yhtä tylsää. Harhailu ja liitely joulumaassa tuntuu tuhat kertaa paremmalta juuri tällaisena harmaana päivänä. Vaan kun ei vielä saisi...
P.S. Kirppikseltä hankittu isompi kori on saanut väriä pintaan. Yksi viime sunnuntain tuunauksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti