Väsynyt, mutta onnellinen. Taitaa kuvata sekä äitiä että poikaa. 4-vuotissynttärihulinat ja isänpäiväohjelmat onnistuneesti takanapäin. Poika sai kuulemma kaiken sen mitä toivoikin, merirosvosynttärit ja hienoja lahjoja. Oli niin tohkeissaan, niin tohkeissaan. Niin ettei unikaan tullut ja öisinkin valvottiin lahjajuttuja miettien. Väsyttää siis, ainakin äitiä...
Väsymyksestä huolimatta saa arki sata kertaa paremman alun, kun kävelee rauhassa marraskuisessa aamuauringossa. Jos ei se lämmitä ulkoapäin, niin sisäisesti sitäkin enemmän. Sulkee hetkeksi mielestä kaikki kiireet, velvollisuudet ja stressin aiheet. On vain ihan tässä ja nyt, katselee usvaan ja antaa ajatusten leijailla sumupilven lailla hitaasti... hitaasti... hi-taas-ti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti