Kuinkas sattuikaan, että jokunen viikko sitten lähimarketin lehtihyllyjä katsastaessa pisti Elnan silmiin yksi sisustuslehti ylitse muiden. Kyseinen aviisi, Living etc, sisälsi toki silmää hiveleviä sisustuskuviakin, mutta ostoskärryyn lävähtämisen syy löytyi lopulta lehden ruokaosiosta. Tai paremminkin leivontaosiosta, sisältäen kaksi aukeamallista toistaan herkullisemmalta näyttävää kuvaa vastaleivotuista browniesta. Nam jo pelkistä kuvien katseluista!
Jo lehteä ostaessaan tiesi Elna leikkivänsä tulella. Kuvista pystyi helposti maistamaan, että niissä ollaan herkuttelun alkulähteillä, makunautintojen ytimessä. Vaan eipä tiennyt Elna siltikään vielä marketissa, minkä aarteen oli itselleen hankkimassa. Totuus paljastui vasta pari viikkoa sitten kyläilijöitä Kinnarkumpuun odoteltaessa. Oli tullut aika todentaa kuvien antama mielikuva ja koeleipoa ensimmäinen resepti.
No, miten sen nyt sanoisi. Lopputulos oli...oli...oli niiiin hyvää, ettei sanotuksi saa. Herkku upposi niin omille kuin vieraillekin ja ylistyssanoja kaikui salin seinillä. Vaikka sen verran täyteläistä ja tuhtia oli leipomus, että reseptin 12 hengen erästä riitti Kinnarkummussa ainakin tuplamäärälle. Sunnuntaikahvitteluille kutsuttujen naapureidenkaan kanssa ei brownieta saatu kokonaan tuhottua, vaan herrasväki joutui venyttämään omaa nahkaansa vielä alkuviikollakin. Vähän lisää lenkkipoluilla sulatettavaa siis... ;)
Viime viikon perjantaina raskaan viikon päätteeksi tarttui leipurin käsi jälleen uuteen raamattuunsa ja rustasi tarvittavat ainekset ostoslistaan. Lauantain kunniaksi kokeiluun meni toinen resepti, maapähkinävoitäytebrowniet. Joo, lähes liian herkullisia olivat nämäkin (kuvassa)...
Jos olet suklaaherkkujen ystävä, käy äkkiä lehtihyllyllä hakemassa oma reseptivihkosi. Ja sellainen vinkki olisi antaa, että Kinnarkummussa pienennettiin reseptinmukaisia sokeri-, suklaa- ja voimääriä runsaastikin, mutta lopputulos oli silti (tai juuri siksi, miten sen sitten ottaakin) loistava.
Että semmoista. Makeaa viikon alkua! :)
Jo lehteä ostaessaan tiesi Elna leikkivänsä tulella. Kuvista pystyi helposti maistamaan, että niissä ollaan herkuttelun alkulähteillä, makunautintojen ytimessä. Vaan eipä tiennyt Elna siltikään vielä marketissa, minkä aarteen oli itselleen hankkimassa. Totuus paljastui vasta pari viikkoa sitten kyläilijöitä Kinnarkumpuun odoteltaessa. Oli tullut aika todentaa kuvien antama mielikuva ja koeleipoa ensimmäinen resepti.
No, miten sen nyt sanoisi. Lopputulos oli...oli...oli niiiin hyvää, ettei sanotuksi saa. Herkku upposi niin omille kuin vieraillekin ja ylistyssanoja kaikui salin seinillä. Vaikka sen verran täyteläistä ja tuhtia oli leipomus, että reseptin 12 hengen erästä riitti Kinnarkummussa ainakin tuplamäärälle. Sunnuntaikahvitteluille kutsuttujen naapureidenkaan kanssa ei brownieta saatu kokonaan tuhottua, vaan herrasväki joutui venyttämään omaa nahkaansa vielä alkuviikollakin. Vähän lisää lenkkipoluilla sulatettavaa siis... ;)
Viime viikon perjantaina raskaan viikon päätteeksi tarttui leipurin käsi jälleen uuteen raamattuunsa ja rustasi tarvittavat ainekset ostoslistaan. Lauantain kunniaksi kokeiluun meni toinen resepti, maapähkinävoitäytebrowniet. Joo, lähes liian herkullisia olivat nämäkin (kuvassa)...
Jos olet suklaaherkkujen ystävä, käy äkkiä lehtihyllyllä hakemassa oma reseptivihkosi. Ja sellainen vinkki olisi antaa, että Kinnarkummussa pienennettiin reseptinmukaisia sokeri-, suklaa- ja voimääriä runsaastikin, mutta lopputulos oli silti (tai juuri siksi, miten sen sitten ottaakin) loistava.
Että semmoista. Makeaa viikon alkua! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti