On muuten merkillinen tunne. Miehen sanoin: "onpa mukavaa kun on taas koti."
Jo ehti tovi jos toinenkin vierähtää olohuoneen ja ruokailutilan kimpussa. Taas kerran mentiin vakiokaavalla, jossa ensi alkuun homma tuntuu yksinkertaiselta ja nopeasti tehtävältä. Sitten tulee ne kaikki tuhat muuta juttua ja remppa jää tekemättä. Muutaman laiskemman viikon jälkeen taas ryhdistäydytään ja saadaan asioita eteenpäin. Silloin herää yltiöoptimistinen ajatus, että hei, mehän tehdään tämä ens viikonloppuna valmiiks! Juu eipäs muuten tehtykään, sillä optimismipuuskassa unohtui ne kaikki pikkupakerrukset, joita ei kunnolla näe, mutta aikaa kyllä kuluu. Ja taas iskee alakulo. Kunnes jonkin pakottamana (tällä kertaa synttärijuhlat) pistetään tuulemaan ja taistellaan aikaa vastaan. Saadaan valmiiks (ainakin melkein!) ja voidaan lopulta taputtaa itseämme olalle.
Täältä lisää taputuksia olalle :) Olette olleet ahkeria ja tulos näyttää olevan vaivan arvoinen. Kauniita nuo vanhat kalusteet... Ja pariovet vain ovat aina niin upeita, varsinkin jos maisema on upea, niin kuin teillä.
VastaaPoistaKiitos! Välillä ahkeria ja välillä vähemmän ahkeria, mutta loppujen lopuksi valmistakin tulee. Nuo vanhat kalusteet kulkevat talon mukana sukupolvelta toiselle. Mäkin tykkään niistä kovasti!
Poista