perjantai 27. helmikuuta 2015

TEEHETKI



Tämän viikon teemana on ollut muutos. Hyvällä, erittäin hyvällä tavalla. Olen saanut uuden työhaasteen, josta olen enemmän kuin innoissani! Kerron kyllä asiasta lisää, kunhan pääsen ensin kunnolla vauhtiin. 


Muutosta tapahtuu tällä viikolla myös Kinnarkummussa. Olen tarttunut pitkästä aikaa maalipensseliin ja viimeistellyt takkahuoneen kattolistoja. Kummallisesti aina jotain jää tekemättä, vaikka kuinka muka on valmiiksi sekin huone saatu jo ajat sitten. Arjessa ei tekemättömiä juttuja usein edes huomaa ennen kuin jokin erikoistilanne niistä taas muistuttaa. Sitten sitä alkaa kyylätä kotia haukan silmin huomaten kaikki ne kymmenet edelleen listalla olevat pikkuduunit, joita ei ole enää kuukausiin (tai vuosiin...) muistanutkaan. Joo tää on ikuisuusprojekti, tiedetään...


Pikkuhommien lisäksi edistetään remonttia tällä viikolla myös suuremmalla mittakaavalla. Yläkerran keskiosan valaistusta ja kalustusta on hahmoteltu oikeanlaisen sähkösuunnitelman luomiseksi. Parhaillaan sähkäri yrittää parhaansa mukaan tulkita piirustuksia putkituksia tehdessään, jotta herrasväki pääsee viikonlopun kunniaksi ruuvaamaan levyjä kattoon.

Yläkerran keskiosahan kuuluu eteisen ja kodinhoitohuoneen lisäksi Kinnarkummun harvoihin "uudisosiin". Siis sellaisiin osiin, joiden rakenne ja muoto on muuttunut kuluneen nelivuotiskauden aikana. Se oli alun perin kylmää vinttiä ja pimeää varastotilaa, josta haluttiin ehdottomasti päästä eroon. Tavoitteena oli saada keskiosaan valoa ja käytettävää huonetilaa, vaikkei lisäneliöitä olisikaan varsinaisesti tarvittu. Pimeä käytävä päädyissä sijaitsevien asuinhuoneiden välillä ei vaan tuntunut houkuttelevalta ajatukselta, joten massiivisiin muutostöihin ryhdyttiin samalla, kun katto piti joka tapauksessa uusia. Muutoksesta voit lukea lisää täältä


Siellä se yläkerta on saanut seistä koskemattomana pitkän aikaa. Työhuone ja vierashuone saatiin valmiiksi jo aikaa sitten, mutta muu osa kakkoskerroksesta on toimittanut lähinnä kaikenlaisen tavaran, romun ja työkalun varastopaikkana aina tähän kevättalveen saakka. Rusinakaksikon kasvaminen, lähestyvä eskariaika ja omien huoneiden tarve ovat laittaneet vanhempiin vauhtia. Kaikki makuuhuoneet on tarkoitus saada yläkertaan viimeistään ennen Rusinan koulutielle starttaamista. Asiaa edistetään nyt ensin keskiosasta vanhempien makkarin ja telkkuhuoneen osalta sekä lopuksi toisesta päädystä pikkuväen huoneet kunnostaen. Tiedossa on siis pirusti levytystä, kittaamista, hiomista, laudoitusta, maalaamista, listoitusta ja kaikkea muuta mukavaa. Nämä välivaiheet oli helppo unohtaa sähkösuunnitelmaa pähkäillessä, kun silmissä kiilsi vain visio valmiista sisustuksesta, valaisimista ja siitä, kuinka järjestän ihka oman vaatehuoneeni. ;)

By the way, A.C. Perchin vihreä raparperitee on maailman parasta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti