tiistai 30. huhtikuuta 2013

Piparipurkki



Elna bongasi täydellisen piparipurkin jokin aika sitten paikalliselta kirppikseltä. Se sopii niin tulevaan keittiöön! Viikonlopun synttärikekkerit antoivat oivan syyn täyttää purnukka makoisalla sisällöllä, eikä sitä mahdollisuutta tietenkään heitetty hukkaan. Jälleen koitettiin uutta reseptiä, kookoksella maustettuja suklaakeksejä. Tässä ohje kaikille herkkusuille:

Chocolate chip cookies

125g huoneenlämpöistä voita
2,5dl ruokosokeria
1tl vaniljasokeria
1 muna
5dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
2,5dl kookoshiutaleita
250g rouhittua tummaa suklaata

Vatkaa voi ja sokerit kuohkeaksi. Sekoita joukkoon muna ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Lisää kookoshiutaleet ja suklaarouhe. Taputtele taikinasta litteitä keksejä ja paista 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Iloista vappua kaikille!!

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Ammuu





On muuten merkillinen tunne. Miehen sanoin: "onpa mukavaa kun on taas koti."

Jo ehti tovi jos toinenkin vierähtää olohuoneen ja ruokailutilan kimpussa. Taas kerran mentiin vakiokaavalla, jossa ensi alkuun homma tuntuu yksinkertaiselta ja nopeasti tehtävältä. Sitten tulee ne kaikki tuhat muuta juttua ja remppa jää tekemättä. Muutaman laiskemman viikon jälkeen taas ryhdistäydytään ja saadaan asioita eteenpäin. Silloin herää yltiöoptimistinen ajatus, että hei, mehän tehdään tämä ens viikonloppuna valmiiks! Juu eipäs muuten tehtykään, sillä optimismipuuskassa unohtui ne kaikki pikkupakerrukset, joita ei kunnolla näe, mutta aikaa kyllä kuluu. Ja taas iskee alakulo. Kunnes jonkin pakottamana (tällä kertaa synttärijuhlat) pistetään tuulemaan ja taistellaan aikaa vastaan. Saadaan valmiiks (ainakin melkein!) ja voidaan lopulta taputtaa itseämme olalle. 


Hei käykäähän klikkailemassa Mutturalla blogiin, siellä on huikeita arvontapalkintoja saatavilla! 

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

2 vee

 

 
                       

Kinnarkummussa on nautittu juhlahumusta. Tärkein juhlan aihe oli tietty 2-vuotias tytön alku, jonka suurin toive synttäreilleen oli hyvältä maistuva kisukakku. Se toteutui, kiitos Täti Moonikan! Lisäiloa aiheutti perjantaina valmistunut olohuone-ruokailutila -yhdistelmä. Laitetaan siitä juttua sitten erikseen myöhemmin. Nyt tämä poppoo pistää luukut kiinni ja orientoituu alkavaan vappuviikkoon.


maanantai 22. huhtikuuta 2013

Tuleeko siitä valmista?






Nyt taas mennään eikä meinata. Taudit on melkolailla historiaa ja viikonloppuna koitettiin kiritä remonttiaikataulussa se mikä pystyttiin. Olohuoneen ja ruokailutilan katot ja seinät ovat valmiina, pattereista puuttuu vielä toinen maalikerros. Mies ehti kittilastansa kanssa jo takkahuoneen seinien kimppuun. 

Eilen saatiin ensimakua uudistetusta olohuone-sali-yhdistelmästä, kun pitkään teipattuna olleet salin ovet saatiin taas auki. Ukki liittyi eilen remppajengiin ja jo alkoi listakasa huveta lattialta. Vielä kuluu hetki muihin viimeistelyihin ja sitten päästään taas konttaushommiin. Tämän viikon urakkaan kuuluu nimittäin reilu 50 neliötä lautalattian maalausta x 2. 

Saas nähdä kuinka käy. Päästäänkö tavoitteeseen, vai juhlitaanko Pikku-Rusinan synttäreitä remontin keskellä. Pientä haastetta viikkoon antaa Miehen Tanskan reissu ja Elnan tentit. No, yötyötä on totuttu ennenkin tekemään...









keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Hurrataan


Tuli se flunssa sittenkin, vaikka pölyn haittavaikutuksiksi sitä ensin luultiinkin. Nyt on köhitty ja kärvistelty viikko ja tänään ollaan jo reilusti voiton puolella.


Kevät ehti Kinnarkummun pihamaalle sillä välin, kun sairastupalaiset pötköttelivät siskonpedissä Tomi traktoria katsellen. Hei kevät, mitä me oikein tekisimmekään ilman sinua? Hei kevät, kevät, me kaikki sulle hurrataan!


Vaikka aurinko taas monen suhmura- ja sadepäivän jälkeen jälleen lämmittääkin, ei kirsikkapuissa pihalla sentään vielä näin isoja lehtisilmuja ole. Nämä raikastaa keittiössä muuten niin nuhjuista ilmettä. Täällä kärsitään lian ja sekasotkun aiheuttamaa masennusta, sillä suursiivous antaa odottaa itseään juuri niin kauan kuin olohuone-ruokailutila-takkahuone-remontti on kesken. 


Ja sehän on kesken juuri niin kauan kuin täällä sairastetaan. Siispä Elna päätti aamulla, että tänään palataan jälleen maalipatojen äärelle. Kyllä se tästä taas! :)

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Vihreää odotellessa




Kyllä nuo lumi ja talvinen maisema ovat niin kauniita. Joo ovat, mutta milloin  alkaa vihertää?



sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Viestikapula






Kurkkua kutittaa ja nenä on tukossa. Flunssaa? Tuskin. 

Kinnarkummussa on tänä keväänä käynnissä katu- ja muun kevätpölyn haittojen maksimointi. Mies on nimittäin edistänyt olohuone-ruokailutilaremonttia aamusta iltaan ja yötä myöten jopa. Vuosi sitten salin remonttia aloitettaessa miehen osaksi valikoitui kittaus ja hiominen, jota hän joutuu nyt suorittamaan hamaan tulevaisuuteen saakka niin kauan kuin rempattavia huoneita talossa riittää. Ja mitäpä muuta hän siis tänäkään viikonloppuna olisi tehnyt kuin kyseistä tehtäväänsä... Pöly on pöllynyt ja koko alakerta tuntuu olevan muovituksista ja teippauksista ja muista suojausyrityksista huolimatta yhtä pilveä vaan. Mutta Miehen aherrus palkittiin, sillä viestikapula on vaihdettu ja Elna aloittelee osuuttaan telan varressa aikatauluista riippuen kenties jo heti huomenissa.

Miehen rempatessa jäi Elnan vastuulle ruokahuolto. Se vasta mieluisaa puuhaa onkin! Tämä herrasväki nimittäin nauttii uusien reseptien testailusta ja keittiöpuuhastelu on yksi Elnan lempiharrastuksista nykyisin. Tänä viikonloppuna testausvuorossa oli Turku lautasella -kirjan kala- ja äyriäisruoat. Makoisia olivat kuin mitkä!


perjantai 5. huhtikuuta 2013

Sattumuksia


Kävipä eilen niin hassusti, että Elnalle ja Rusinakaksikolle järjestyi odottamaton kotipäivä. Järjestäjänä toimi tietämättään Mies, joka kuljetti auton avaimia taskussaan pääkaupungissa asti. Jos olisi vara-avain, niin juuri tässä tilanteessa siitä olisi hyötyä. Mutta kun ei ole, niin ei ole hyötyäkään... Alkuihmetyksen ja ketutuksen jälkeen saatiin ylimääräisen vapaapäivän moodi päälle ja puuhastelua riitti.


Pari omenapuuta pääsi oksasaksien kynsiin ja saman kohtalon koki myös viiniköynnös. Kasvihuonettakin ehdittiin hieman raivata, kun syksyllä oli laiskuus iskenyt kesken homman.


Kevään ensimmäisen kylvökset tehtiin myös. Laventelia, parsakaalia, fenkolia ja hunajamelonia. 


Kirsikkapuun oksia otettiin maljakkoon kevätmieltä ylläpitämään, sillä lumi ja jää pitää edelleen kovasti pintansa Kinnarkummun tienoilla.


 Avaimen junamatkailu ei ollut oikeastaan hullumpi juttu. Sen sijaan tämän illan sattumus olisi voinut olla tapahtumatta. Pikku-Rusina kolhaisi kasvonsa sopivasti sängyn reunaan niin, että seurauksena oli ensiapuvierailu ja vekin liimaus. Nyt on neidin naama turvoksissa silmien välistä ihan kuin olis nyrkkeilyottelussa ollut. Raukka pieni. Että sillai täällä tänään...

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Tutkimustuloksia





Tällaisena aurinkoisena päivänä mieli täyttyy kaikista kirkkaista väreistä, joita luonto parhaimmillaan tarjoaa. Vielä vaan luonto on valitettavasti talviunilla, vaikkakin heräilemässä - onneksi! On siis onni, että talossa on kaksi pikkutirriäistä, joiden huone ja leluarsenaali tarjoilee äidin mielelle ruokaa luonnon heräilemistä odotellessa. Vaikka Kinnarkummun sisustus tulee lopulta olemaan pitkälti valkomustaa, haluaa Elna ehdottomasti värien tuomaa energiaa ja raikkautta pieninä ripauksina. Silmissä siintää visio jos toinenkin ja lähes jokaiselle huoneelle on Elnan päässä jo valmis sisustussuunnitelma. Saa sitten nähdä, kuinka moni niistä toteutuu sellaisenaan, vai ehtivätkö ne muuttua monta kertaa ennen kuin yläkerran viimeinenkin huone on valmis (joskus vuonna 2030...).

Mies pohdiskeli männäpäivänä mielipiteidensä muuttumista remppaprojektin myötä. Ja samoilla linjoilla on Elnakin, nimittäin ennen kuulosti ikusuudelta, kun joku remppasi vanhaa taloa jotain kuusi vuotta. Nyt on Kinnarkummussa menty pikapuolin kaks vuotta, eikä loppua (tai edes puoliväliä) vielä hetkeen tulla näkemään. Elna ihmetteli ennen, miten remontista voi tulla elämäntapa, miten sen keskellä voi joku elää vuosikaupalla. Tähän mennessä tehdyn tutkimuksen tuloksena voisi sanoa, että elämäntapa siitä tulee Kinnarkummun kaltaisissa projekteissa väistämättä, kun tekemistä riittää. Ja se, että joku hullu vielä asuu samassa talossa kaikki ne vuodet! No, sekin on todistettu mahdolliseksi, muttei kyllä välttämättä suositeltavaksi tavaksi. Vaikka ihan hyvinhän tässä on kuitenkin keskimäärin pärjätty, sillä silloin kun Elnaa kiristää ja masentaa, on Mies ahkera ja positiivinen. Ja toisinaan sitten taas toisinpäin. ;)

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Pääsiäispuuhat




Näihin tunnelmiin päätettiin Kinnarkummun pääsiäinen. Eilen viuhtoi koko herrasväki olohuone-ruokailutila-akselilla levyttäen, kitaten, maalaten ja siivoten. Mitään ei silti saatu valmiiksi, mutta eteenpäin kuitenkin roima askel. Elnassa oli pyhien aikana havaittavissa ajoittaista motivaation puutosta, mutta innokkaat apujoukot tekivät työskentelystä huisin paljon hauskempaa. 

Ja eihän koko pääsiäinen toki näissä merkeissä mennyt, päinvastoin. Ehdittiin juhlia Iso-mummin nimppareita, käväistä ostoksilla, hoidella kirpparipöytää, ulkoilla ja maistella vaaleaa pitsaa kyläilyreissulla. Nam!